Ostavatko yritykset oikeasti sitä, mitä ne tarvitsevat? Näkökulma tekoälyyn ja asiantuntijapalveluihin!

Yritykset investoivat jatkuvasti uusiin työkaluihin, ohjelmistoihin ja asiantuntijapalveluihin. Erityisesti tekoäly on viime vuosina noussut lähes jokaisen yrityksen kehityslistalle. Mutta pysähdytään hetkeksi pohtimaan yhtä kysymystä: ostavatko yritykset aina oikeassa suhteessa palveluita todellisiin tarpeisiinsa?

Usein vastaus on yllättävän monimutkainen.

Teknologiaa ostetaan, ongelmaa ei aina ratkaista

Monessa organisaatiossa tekoälyhanke alkaa työkalusta. Hankitaan uusi AI-palvelu, chatbot tai lisenssit henkilöstölle. Ajatus on hyvä, kun halutaan pysyä kehityksessä mukana.

Mutta teknologia itsessään ei vielä ratkaise liiketoiminnan ongelmia.

Jos yrityksen prosessit ovat epäselviä tai henkilöstö ei tiedä, miten tekoälyä kannattaa hyödyntää, kalliskin ratkaisu voi jäädä vähälle käytölle. Toisaalta pienelläkin investoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä, jos käyttökohteet on mietitty huolellisesti.

Lisenssit eivät ole sama asia kuin käyttöönotto

Moni yritys ostaa esimerkiksi tekoälylisenssit koko henkilöstölle. Silti vain pieni osa työntekijöistä käyttää niitä aktiivisesti.

Tämä ei välttämättä johdu työkalusta, vaan siitä, että käyttöönottoon ei ole varattu riittävästi aikaa tai tukea. Ilman koulutusta, yhteisiä toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä uusi teknologia jää helposti kokeiluasteelle.

Sama ilmiö näkyy monissa muissakin asiantuntijapalveluissa. On mahdollista ostaa paljon palvelua ilman, että sen tuottama arvo kasvaa samassa suhteessa.

Liikaa vai liian vähän?

Yrityksissä nähdään usein kaksi ääripäätä.

Ensimmäisessä investoidaan suuri summa uusiin järjestelmiin ennen kuin on määritelty, mitä niillä halutaan saavuttaa.

Toisessa taas pyritään tekemään kaikki itse. Käyttöönottoa lykätään, koulutusta ei hankita ja asiantuntija-apua vältellään kustannussyistä. Lopputuloksena kehitys etenee hitaasti ja henkilöstö käyttää paljon aikaa asioihin, jotka olisi voitu ratkaista tehokkaammin.

Molemmissa tapauksissa haaste ei ole pelkästään rahankäyttö, vaan investointien kohdentaminen.

Oikea suhde löytyy tavoitteista

Ennen uuden palvelun tai työkalun hankintaa kannattaa pysähtyä muutaman kysymyksen äärelle:

• Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa?
• Kuinka paljon aikaa tai rahaa nykyinen toimintatapa vie?
• Mitä hyötyä onnistunut käyttöönotto toisi?
• Tarvitaanko teknologiaa, koulutusta, konsultointia vai näiden yhdistelmää?
• Miten onnistumista mitataan kuuden kuukauden kuluttua?

Kun tavoitteet ovat selvät, myös palveluiden hankkiminen on helpompaa mitoittaa oikein.

Tekoäly ei ole pelkkä ohjelmisto

Tekoäly nähdään helposti ohjelmistohankintana, vaikka todellisuudessa kyse on myös toimintatapojen muutoksesta.

Suurimmat hyödyt syntyvät usein silloin, kun teknologia yhdistetään henkilöstön osaamiseen, prosessien kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Yksi hyvin suunniteltu käyttökohde voi tuottaa enemmän arvoa kuin kymmenet käyttämättä jääneet lisenssit.

Lopuksi

Yritysten ei tarvitse ostaa mahdollisimman paljon palveluita pysyäkseen kilpailukykyisinä. Tärkeämpää on ostaa oikeita palveluita oikeaan aikaan ja oikeassa laajuudessa.

Tekoäly tarjoaa valtavia mahdollisuuksia, mutta sen arvo syntyy vasta silloin, kun ratkaisut tukevat liiketoiminnan tavoitteita ja niitä osataan hyödyntää arjessa.

Ehkä tärkein kysymys ei siis ole ”Pitäisikö meidän investoida tekoälyyn?” vaan ”Mikä investointi auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme tehokkaimmin?” Kun tähän löytyy selkeä vastaus, myös palveluiden hankinta muuttuu harkitummaksi ja vaikuttavammaksi.